lauantai 25. lokakuuta 2014

TOMMI PARKKO – KIRJALLISUUDESTA

 
 
Tommi Parkko Paimiossa kesäkuussa 2008.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Runoilija ja kirjallisuusvaikuttaja Tommi Parkko on tuttu aforisminkin ystäville. Hän toimi vuosina 2004–2013 Paimion aforismipäivien vetäjänä, ja myös ajatus päivien järjestämisestä oli hänen. Harva kuitenkaan tietää, että Parkko on kirjoittanut aforistiikkaa. Vuoden 1997 Elävien runoilijoiden klubin vuosikirjassa MotMot julkaistiin Tommi Parkon aforismisarja Kirjallisuudesta.
 
 
 
Kirjallisuudesta
 
i
Suomalainen runous ei ole suurta. Siitä ei ole syytä puhua.
 
ii
Paitsi Manner, Rekola.
 
iii
Suomalaiset kriitikot ja esseistit ovat suuria. He ovat pelastuneet. He osaavat kirjoittaa asiantuntevasti ja värikkäästi. He esittelevät suuren runouden ilosanomaa pienille runoilijoille. Me kaikki luemme heidän kirjoituksiaan kylvyssä, vessassa ja saunassa.
 
iv
Suomalainen runous asuu Helsingissä. Sen puhelinnumero on salainen.
 
v
Turussa ja Tampereella ja Oulussa ja Kouvolassa asuvat suomalaiset runoilijat. He juovat viinaa ja katsovat jääkiekkoa televisiosta. Helsingissä asuu kriitikoita, avustajia, toimittajia, kääntäjiä, kustantajia. Ei yhtään runoilijaa.
 
vi
Runoilija ainoastaan kirjoittaa. Hän ei osaa muuta.
 
vii
Älä turhaan mainitse kustantajasi nimeä.
 
viii
Suomalainen runous voi hyvin kun minun runoni on julkaistu. Se on kriisissä kun minun runoni eivät kelpaa.
 
ix
Kirjallisuuskeskustelua käydään vapaasti sitoutumatta mihinkään instituutioon. Nuori Voima on vapaa, taiteellinen instituutio. Parnasso on vapaa, taiteellinen instituutio. Keskustelua käydään mainitsematta nimiä. Sehän on nyt vähintä mitä kunnon keskustelulta vaaditaan, tiukka asiallisuus.
     On kuin vesilasissa olisi suurikin myrsky. Pienestä runoudesta ei ole syytä hermostua niin kovasti. Ettei vaan kustantaja hermostu ja lopeta lehden julkaisemista. Illan tullen vompatit nousevat siivilleen ja lentävät kohti laskevaa aurinkoa.
 
x
Onneksi suomalainen kustantajamaailma on terve ja voi hyvin. Kustantaja kustantaa, kirjakauppa myy ja kriitikot ovat täysin vapaita kuin sonnit laitumella. Meillä ei esiinny epätervettä kilpailua eikä minkäänlaista monopoliasemaa ole nähtävissä. He tarjoavat suomalaisille lukijoille monipuolista ja virikkeitä tarjoavia kirjoja. Myöskään käännösrunoutta ei ole unohdettu.
 
xi
Suomessa on monipuolisia kirjallisuuslehtiä.
 
xii
Lehdistöä on syytä kiittää ja maksaa monipuolisesta kirjallisen maailman seurannasta. Se on kuin poliisi joka näkee ja kuulee kaiken, mutta mitään ei kerrota.
 
xiii
Kirjallisuuskilpailut palkitsevat nuoria, lahjakkaita runoilijoita. Että he voivat sijoittaa palkintorahan tyylikkääseen arkkuun ja loistaviin peijaisiin.
 
xiv
Käännösrunous on vakava asia. Kun maailma tuhoutuu ja ufot laskeutuvat palaneen planeetan pinnalle, he osaavat ainoastaan suomea. Millainen kuva maailmanlyriikasta heille syntyykään?
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos kommentointi ei muuten onnistu, valitse Kommentti nimellä -valikosta vaihtoehto “Nimi/URL-osoite” tai “Nimetön”. Kiitos sinulle!